- No niin, nyt löytyy koko Jack Whiten Lazaretto-albumi Spotifysta. Läpikuuntelun perusteella aiemmin mainitun 'High Ball Stepperin' ohella tuntui erottuvan 'Would You Fight For My Love?', mutta en keksinyt sille valitettavasti paikkaa listoiltani. Minne tahansa sitä koetin laittaa, aina jokin sommittelussa mätti. Kappale jää odottelemaan parempia aikoja ns. "jahka ehdin" -listalle. Kappaletta kuunnellessa tulee myös pelko, että joku hevikarju löytää biisin ja ihastuu ja päättää tulkita sen sitten jossain the Voice of Finlandin kaltaisessa laulukilpailussa. Ikävä kyllä kappaleessa on hiukan uhkakuvan ainesta tällaiseen, mutta pitää toivoa, etteivät karjut laajenna repertuaariaan ja ne perinteiset Whitesnaket ynnä muut riittävät heille vastedeskin.

Albumin 'Lazaretto'-nimikkokappaleen päätin ohittaa ihan siitä syystä, että Whiten aiemman levyn 'Freedom at 21' kuuluu tuohon samaan lajityyppiin Whiten tuotannossa ja on mielestäni 'Lazarettoa' parempi biisi. Tuo 'Lazaretto' on minun makuun liian Red Hot Chili Peppers -yhtyeen henkinen.

'Alone In My Home' -kappaleesta päädyin tekemään h1tchr-kartan, joka yhdistää kappaleen the Beatleseihin ja Alanis Morissetteen.


- Huomasin the Echo-Friendlyn Love Panic -albumin tulleen Spotifyihin. Albumin 'Same Mistakes' -kappale soi Girls-sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella pari vuotta sitten ja varmaan moni muukin kuin minä yritti sitä jo silloin kaivella jostain. Ikävä kyllä samalla tuotantokaudella soinutta Vex Ruffinin 'Would You Take It' -kappaletta jään vielä odottelemaan.

Mutta palatakseni tuohon the Echo-Friendlyn albumiin, niin koen, että heidän olisi varmaan kannattanut puskea levy ulos jo silloin 2012, koska ei tuo kokonaisuus odottelemalla näköjään parantunut ja tämän parin vuoden aikana tuota tyyliä on puskettu niin paljon ulos jo muiden artistien toimesta. Love Panicin kappaleet ovat melko sieluttomia ja laskemoidusti tehtyjä.

Sellaisetkin kappaleet, joissa olisi voinut olla ainesta, ovat mielestäni sovitusvalinnoin pilattu. No, otetaan vaikka esimerkiksi tuo 'Same Mistakes', jonka tosin päästin 40 Day Dream -listalleni. Kun alkaa oikein kuunnella, niin aika saatanan ärsyttävähän tuo on tuo "aa-aa-a-aa"-loppuniukku tuossa melodiassa (löytyy kohdista 00:30-00:33, 1:00-1:02, 1:30-1:32, 2:00-2:02 & 3:00-3:02) ja soittimet lisääntyvät kappaleen edetessä todella ennalta-arvattavasti ja toimivat tylsästi. Jos homma olisi hoidettu coolisti ja vähäeleisemmin ja oikeilla soundeilla oikeita asioita painottaen, niin tuosta kappaleesta olisi voinut saada sellaisen, että se nostattaisi ihokarvat, vaikka ei haluaisi tuntea mitään. Nyt tämä puuromainen sovitus, johon lisätyt soundit ja elementit tukkii ihohuokoset, ei vaikuta sitten mitenkään tuolla tahdottomalla tasolla.